Joulukalenterin 2. luukku

Töpötellessään kauemmas talvipesästään Homosiilille alkoi tulla vilu. Siilimoisen tassumoiset alkoivat jo sinertää... Hui.. Kuinka tästä selvittäisiin.. "Hrr onpa täällä kylmä". Ylhäältä pesästään Pöllömuori näki palelevan siilimoisen. Pöllömuori asteli ulos pesästään ja kapusi oksalle kysyen samalla "Mitäs tuollainen piikikäs, komea herrasmies tekee hereillä tähän aikaan vuodesta?" Homosiili käänsi yllättyneenä äänen suuntaan, hän ei ollut tajunnut Pöllömuorin istuvan oksalla. "Eikö vielä olekaan kevät?" kysyi hölmistynyt siilimoinen. "Huhuhuhuu, eihän nyt vielä. Kevääseenhän on vielä moonta kuukautta" Pöllömuori vastasi huvittuneena.. :) Siilimoisen nassuun levisi suuri hämmennyksen ilme.. Ilmeellä olisi voinut tehdä vaikka puuroa!

"Olikos sinulla kylmä?" Pöllömuori huhuu-uteli. "ON" Homosiili vinkaisi, muistaen jäätyneet tassunsa.. Pöllömuori huomasi siilimoisen vilkaisevan käpäliään. "Odotas hetki!" huhuhuuuudahti Pöllömuori ja lennähti sisälle kotopesäänsä. Hänellä oli kesällä ollut kaksi pöllölastenlastaan hoidossa. Muorimoinen oli tehnyt pöllövaaveille pikkuruiset villasukat. Näistä villasukista saisi nyt mainiot töppöset pienen, mutta varsin komean, siilimoisen tassuihin.

Pöllömuori viuhahti Homosiilin luokse kantaen villasukkia nokassaan ja tarjosi niitä siilimoiselle. Sukat

sopivat täydellisesti Homosiilin pikkuruisiin, joskin hyvin lihaksikkaisiin käpäliin. Siilimoinen otti iloisena vastaan Pöllömuorin lahjan. "Kiitos paljon!" "Ollos huuhyyvä, sinä piikikäs seikkailija" Homosiili jatkaa iloisena ja käpälät lämpöisinä matkaansa..