Joulukalenterin 11. luukku

Kun Kiliippari oli vihdoin parantumaan päin, alkoivat kaverukset Homosiili, Kiliippari ja Kirahvi-kirahvi valmistella lähtöä. Kirahvi-kirahvilla oli nimittäin kauhea kiire, hänen oli ehdittävä jouluaatoksi tyttöystävänsä, mussunsa, elämänsä rakkauden Vyötiäisen luo. Vyötiäismoinen oli järjestämässä suuria kutsuja, syntymäpäiviensä kunniaksi, ja niistä ei Kirahvi-kirahvi halunnut myöhästyä. :) Ja Kirahvi-kirahvi oli kutsunut myös uudet ystävänsäkin mukaan juhliin.. Oravamoinen ei kuitenkaan voinut lähteä muun porukan kanssa aivan heti, jostain kummallismoisesta syystä (selvinnee ehkä myöhemmin uuuu-uuu.. ), vaan seuraisi heitä muutaman päivän päästä.. :)

Kolmikko lähti tallustamaan massut täynnä puuroa kohti Vyötiäisen kotikoloa. Se sijaitsi aivan talvisen Talvimetsän itäisessä korvessa, aivan talvisen Talvimaailman ja hyisen JääVuoristoliiton rajalla, siellä missä Siperian tuulet tuivertaa ja (Marko-)möröt pelottelevat.. :) Kuitenkaan Vyötiskämoisen pesäkolo ei ollut kylmä, vaan lämmin ja kotoisa, paras paikka talvisessa Talvimetsässä.. Ainakin niin Kirahvi-kirahvi paikkaa kuvaili siilimoisen ja kilpikonnamoisen kuunnellessa haltioituneena.. Matkaa oli kiva taittaa, kun samalla kertoili tarinoita ja kertomuksia ja satuja ja muistoja ikimuistoisista seikkailuista..



ps. oli ihan pakko laittaa tuollainen kuva vyötiäisestä, sillä se on niin sulomoinen.. :D