Biletyksen täyteisen matkulimoisen jälkeen Homosiili ja Kiliippari sapuivat seuraavaan kohteeseensa. "Ah rrrrakkauden kaupunki!" Huudahti Kiliippari ja hypelehti hänelle epätavanomaisen naisellisesti (tyttömäisesti). Homosiili, tuo miesten mies vain kohautti olkapäitään ja ei ollut niin innostunut heidän saapumisestaan Parisiiliin. "Oivoi.. Kylläpäs siilimasuni kurnii.. Voisin syödä sata matoa!" Totesi Siilulimoinen. Läheltä asemaa he löysivät kojun, jossa myytiin pitkulaisia leipiä. Myyjä kutsui niitä le patonkikónkeiksi tai jotakin siihen suuntaan, kun hänen ääntämisestään ei meinannut millään saada selkoa. Kiliippari ja Homosiili päättivät ottaa yhden puoliksi, koska heidän rahansa olivat melko vähissä. Popsittuaan tämän herkullisen pitkulileivän Kiliippari meni heti santsikierrokselle ja osti kokonaan oman patonkikónkin. Antoi hän siilille yhden haukun, kun hän oikein kovasti kerjäsi.
Kiliippari tuntui olevan asiantuntia Pariisiilin nähtävyyksistä, vaikkei ollut siellä koskaan ennen käynytkään. Ensimmäinen kohde oli riemukaarros, mutka, jossa oli aina iloisia ihmisiä tanssimassa. Kaverusten menessä sinne siellä oli krokotiilejä tanssimassa krokotiili-rockin tahtiin. Siilikin jytäsi innoissaan heidän tullessaan paikalle. Kiliippari tosin oli hieman kauhuissaan pelottavan näköisistä krokoista. Urhea, lihaksikas ja kaikin puolin neuvokas Homosiili kuitenkin rauhoitteli Kiliipparia ja vakuutti etteivät Krokotiilit kävisi kenenkään kimppuun.
Seuraavaksi kaverukset menivät ihastelemaan ehkä kaikkein kuuluisinta nähtävyyttä, Vohvelitornia! Se oli 300 metrin korkuinen kokonaan vohveleista tehty taideteos, joka melkein tuhoutui suuressa vaahterasiirappivallankumouksessa. Nytkin torni oli vähällä tuhoutua, kun aina nälkäinen Kiliippari meinasi haukata melko suuren palasmoisen tornista. Onneksi Siili ehti tunkea Kilpsun suun täyteen Patonkikónkia ennen tätä suurta katastoroooffia, kuten Siilisankarimme miehekkään siilimäisellä äänellään totesi. Kaverukset tyytyivät ihastelemaan Vohvelitornia alhaalta käsin (tassuin), sillä herkkämasuinen Homosiili ei oikein tykkää korkeista paikoista, vaikka kovin urhea ja rohkea onkin.
Mitä tapahtuu Parisiilissä seuraavaksi? Mitä dramaattisia käänteitä ilmeneekään? Onko Siilin masu oikeasti herkkä, vai leikkiikö hän vain? MISSÄ ON RIKI SORSAN VELI? Vastaus näihin löytyy kenties seuraavasta joulukalenterin luukusta.. Samaan siiliaikaan, samasta kilpsusiiliblogista..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti