Matkalaiset saapuivat viime kerralla uuteen maahan, mutta emmehän edes kertoneet maan nimeä, joka on ” Land of the Lederhosen”. JA nahkahousujahan riitti! Kiliippari ei ole ikinä nähnyt niin paljon nahkahousuisia eliöitä, mutta Siilimoiselle nahkahousut olivat hieman tutummat, sillä hän oli kierrellyt hieman erilaisemmissa baareissa kuin viaton Kiliippari. Asukit kittasivat myös hyvin hyvin paljon ohrapirtelöä, varsinkin näin Decemberfestin aikoihin.
Takaisin asiaan. Homosiili ja Kiliippari olivat siis ”Land of the Lederhosenin” pääkaupungissa Bersiilissä. He kiertelivät kaupunkia ristiin rastiin ja kuljeskelivat kauan kaupungin kahtia jakavan kivimuurin viertä. Kaupunki oli jaettu kahtia kivimuurilla; Länsisiilein ja Itäsiilein puoliin. Maalla oli siis mielenkiintoinen historia ja myös nykypäivä. Itäsiilet ja Länsisiilet eivät pitäneet toisistaan, sillä Itäsiilet olivat vankkoja vehnämallaspirtelön juojia ja Länsisiilet taasen ohramallaspirtelön juojia. ”Ja toisinajattelijoiden kanssahan ei kaveerata” menee kansallinen sananlasku.
Kiliippari ja Homosiilulimoinen juttelivat monien nahkahousuasukkien kanssa ja viettivät aikaa myös torilla. Tori oli täynnä kaikenmoisia kojuja ja herkkupuoteja, joissa myytiin ohrapirtelöä, pullaa, pähkinöitä ja erilaisia makkaroita. Kiliipparin oli pysähdyttävä joka kojulle maistelemaan ja haistelemaan ja kuolailemaan herkullisia herkkuja. Homosiilin hermot meinasivat jo lähteä lätkimään, ennen kuin hän huomasi makkaroihin erikoistuneen kojun. Siellä oli metvurstia, pekoni, bratvurstia, ilmakuivattua kinkkua, pekonia, chorizoa, pekonia ja suklaalla päällystettyä pekonia. ”Mahtavaa!!!” huudahti Homosiili ja juoksahti miehekkäin hypähdyksin kojun luo. Kiliipparilla meni koko loppupäivä yrittäen saada Siili pois kojun luota.
Lopulta monien tuntien raastavan päättelemisen ja mietiskelyn (kyllä! Siili osaa mietiskelyn jalon taidon, hän ei vain kovin usein sitä käytä) jälkeen Siili sai päätettyä mitä ostaa (pekonia, suklaapekonia ja metukkaa), joten he pystyivät irtautumaan kojulta. Seuraavaksi piti löytää majapaikka ja se löytyikin ihmeellisen helposti. He nukkuivat yön hyvin paikallisessa majatalossa, josta tietysti sai Siilimoisen uutta lempijuomaa ohrapirtelöä. Ei siili tietenkään kokonaan ollut unohtanut ihanaa, mieltä virkistävää ja kieltä hellivää rakastaan mustaa jalojuomaa, mutta tällä hetkellä ohrapirtelö veti pidemmän korren.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti