Joulukalenterin 3. luukku

Homosiili tallusteli iloisena tassut lämpöisenä talvisessa Talvimaailmamoisessa. Siilimoiselle tuli jano ja hän etsiytyi lähimmän joen rantaan. Siilimoishomoinen saapui joen rantaan.. Kylmä syvä joki.. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa ..sillä joki oli puoliksi jäässä ja puoliksi hirmuisen vuolas virta.. :) Komea ja lihaksikas siili kummasteli tuota jokea peittävää kylmää ja kovaa valkoista ainetta.. "Mitähän tämä oikein on?"

Rohkea homosiili päätti kuitenkin yrittää mennä lähemmäs joen sulaa kohtaa.. Lyllerrys lyllerrykseltä siili eteni jäällä. Pahaa aavistamattoman siilimoisen tassujen alla alkoi yhtäkkiä aivan yllättäen räsähdellä ja rytistä. Räsähdysten sarja oli kuin hirvittävä peikko olisi yrittänyt syödä miljoonia hapankorppuja samanaikaisesti.. Huuuuuuuu... Urhea ja peloton siili pelästyi. Kuului vain plumbs! Ja homosiili humpsahti jään läpi veteen..

"Ääääääääääääääääääääääää..." Homosiili vinkaisi räpiköiden hätääntyneesti. "Apua. APUA!" huusi hätääntynyt siilimoinen. Lähistöllä uiskenteleva Kiliippari-kilpikonna kuuli homosiilin miehekkään ja uljaan avunhuudon ja kiiruhti paikalle salamaakin nopeammin.. Siilimoinen tunsi kohoavansa vedestä. Homosiili katsoi tassuihinsa ja huomasi seisovansa Kiliipparin kilvellä. Kiliippari kiikutti Homosiilin joen rantaan.. "Kiitos paljon!" siilimoinen kiitteli maskuliinisella äänellä. "Eipä kestä.." Kiliippari vastasi. "Siis jää. Ei kestä vielä jää.. " kilpikonnamoinen jatkoi. Homosiiliä tärisytti valtavan hirmuisesti. "Sinut pitää saada nyt äkkiä lämpöiseen, muuten palellut.. " Kiliippari tokaisi.

Joulukalenterin 2. luukku

Töpötellessään kauemmas talvipesästään Homosiilille alkoi tulla vilu. Siilimoisen tassumoiset alkoivat jo sinertää... Hui.. Kuinka tästä selvittäisiin.. "Hrr onpa täällä kylmä". Ylhäältä pesästään Pöllömuori näki palelevan siilimoisen. Pöllömuori asteli ulos pesästään ja kapusi oksalle kysyen samalla "Mitäs tuollainen piikikäs, komea herrasmies tekee hereillä tähän aikaan vuodesta?" Homosiili käänsi yllättyneenä äänen suuntaan, hän ei ollut tajunnut Pöllömuorin istuvan oksalla. "Eikö vielä olekaan kevät?" kysyi hölmistynyt siilimoinen. "Huhuhuhuu, eihän nyt vielä. Kevääseenhän on vielä moonta kuukautta" Pöllömuori vastasi huvittuneena.. :) Siilimoisen nassuun levisi suuri hämmennyksen ilme.. Ilmeellä olisi voinut tehdä vaikka puuroa!

"Olikos sinulla kylmä?" Pöllömuori huhuu-uteli. "ON" Homosiili vinkaisi, muistaen jäätyneet tassunsa.. Pöllömuori huomasi siilimoisen vilkaisevan käpäliään. "Odotas hetki!" huhuhuuuudahti Pöllömuori ja lennähti sisälle kotopesäänsä. Hänellä oli kesällä ollut kaksi pöllölastenlastaan hoidossa. Muorimoinen oli tehnyt pöllövaaveille pikkuruiset villasukat. Näistä villasukista saisi nyt mainiot töppöset pienen, mutta varsin komean, siilimoisen tassuihin.

Pöllömuori viuhahti Homosiilin luokse kantaen villasukkia nokassaan ja tarjosi niitä siilimoiselle. Sukat

sopivat täydellisesti Homosiilin pikkuruisiin, joskin hyvin lihaksikkaisiin käpäliin. Siilimoinen otti iloisena vastaan Pöllömuorin lahjan. "Kiitos paljon!" "Ollos huuhyyvä, sinä piikikäs seikkailija" Homosiili jatkaa iloisena ja käpälät lämpöisinä matkaansa..

Joulukalenterin 1. luukku

Kauan sitten kaukaisessa galak.. eikun talvisessa Talvimetsässä eleli uljas ja komea Homosiili. Tarinamme alkaa talvihorrosta viettävästä Homosiilistä, joka jostain kumman syystä herääkin unosiltaan.. huuuuuh määgic.. "Hoaaah" haukotteli Homosiili. "Jokos se kevät nyt viimeinkin koitti? :) " *kömpii lehtikasan alta pois*. Homosiilin ihmetykseksi kaikkialla sen ympärillä oli jotain valkoista.. ja kylmää.. ja märkää.. ja kylmää.. ja ja.. joo.. "Onpa outoa.. Voisin vannoa ettei tätä ollut maassa ennen unosiani" kummasteli Homosiili. Siilimoinen päätti ottaa selvää mitä tämä kummallismoinen aine oli.. Tästä alkoi Homosiilin eeppinen, monivaiheinen, jopa 24-osainen.. suorastaan legendaarinen seikkailu, jota kerrotaan vuosisatoja...

Talvi kylmä, keitto lämmin..

KEITOT! Miksi minä typerä ja köyhä kiliippariopiskelija en ole tajunnut, että keitot on herkullisia ja helppoja ja ennenkaikkea halpaa opiskelijaruokaa! NAM.. :)



Keittoja on monenlaisia, mutta perus jauhelihakeitto on helppo tehdä ja siitä saa monta eri variaatiota helposti.. :) Tähän nimenomaiseen keittoon tuli vettä n. 3/4 kattilasta, jauhelihaa 400 g ja kasviksia/juureksia epämääräinen määrä + liha(tai kasvis)liemikuutio..



Jauheliha kannattaa ruskistaa ensin pannulla, jotta siihen tulee lisämakua. :) Kattilaan menee lihan seuraksi vesi, liemikuutio ja kuoritut ja paloitellut juurekset. Keittoon sopii hyvin potut, porkkana, sibali, valkosibula, selleri, kukkakaali, parsakaali, kaali.. Melkeinpä mikä tahansa juures/kasvis mikä kestää hieman keittämistä.. :) Peruna, porkkana, sibula, kaali + muut "kovat" juurekset kannattaa laittaa heti alussa, muut vähemmän kypsymistä kaipaavat (kukkakaali, paprika yms.) voi heittää liemeen vähän ennen tarjoilua.. :) Keiton sekaan voi sekoittaa hieman ketsuppia tai tomaattisosetta, kermaa (ei ehkä sovi niin hyvin jauhelihalle, mutta kanan kanssa herkkua!), paprikajauhetta, yrttejä ja kaikkea mitä keksiikään. :)



Keiton annetaan porista noin puolisen tuntia, tai yli.. Sillai kivastee että potut on kypsiä.. :) Ja sitten vain syömään.. Lisukkeeksi sopii itseleivottu sämpylä tai ihan pelkkä kaupan leipä.. :D

JA jälkkäriksi sopii hyvin pannari! :)



Perus pannari taikinaan tulee:
3-4 desilitraa vehnäjauhoja
1 teelusikka suolaa
2 ruokalusikkaa sokrua
1 litra maitoa
4 munaa
loraus öljyä tai sulatettua margariinia/voita

Kuivat aineet kannattaa sekoittaa ensin ja niihin lisätä maito pikkuhiljaa kaataen ja kokoajan vispaten, ettei tuu jauhoklönttejä.. :) Sitten messiin munat ja viimosena öljy. Taikina menee korkeareunaiselle uunipellille (kannattaa ottaa tarpeeksi leveä/iso leivinpaperi, ettei taikinaa pääse valumaan paperin alle ja palamaan kiinni peltiin.. Kuten meillä.. :) ) ja pannari pötköttelee uunissa noin 20 minuuttia 200 asteisessa saunassaan.. :)

Valmis syötäväksi omppohillon ja kermavaahdon kanssa. NAMSMUMS! :P




Kokeilkaas ja kommailkaas miulle omista keittokokeiluistanne.. :D

Julie/Julia -project

Aivan pakko laittaa tästä leffasta traileri, sillä Julie & Julia-leffa on jotain niin ihanaa! :)

Elokuva kertoo bloggailusta, elämästä ja mikä tärkeintä RUUANLAITOSTA. :) Julie rakastaa ruuanlaittoa ja aloittaa bloggailun haasteenaan kokkailla koko Julia Childin kokkikirjan läpi, 524 reseptiä, 365 päivää aikaa.

Ah, haluaisin itsekin ostaa Julia Childin kokkikirjan ja kokeilla kaikkia erilaisia reseptejä, joita Julie kokeilee elokuvassa.. :D nam, herkullista!

Suosittelen! Ihana ja hauska elokuva.. :)

Suolaista hyvää..

Ruokavaliomme on yllättävän piirakkavoittoista. Olen leiponut makeita piirakoita (mustikkaa ja omenaa) ja nyt oli vuorossa suolaista herkkua. :) Itse asiassa piirakkaa leivoimme joskus pari viikkoa sitten, mutta vasta nyt se pääsi blogiin asti.. :D

Piirakkapohja: (täytyy kyllä tunnustaa, että laiskotutti ja ostin valmispohjan..)

150g margariinia

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl suolaa

1 dl vettä

Sekoita margariini, jauhot, leivinjauhe ja suola, nypi ne semmoiseksi puruksi.. Lisää vesi ja levitä taikina piirakkavuokaan. Paista pohjaa 10 minuuttia 200 asteisessa uunissa. PISTELE haarukalla pohjaa ettei se kupruile uunissa.. :)

Seuraavaksi täyte:

kinkkua

tomaattia

sipulia

aurajuustoa (jonka unohdin laittaa, mutta oli se ihan hyvää valmiin piirakan päälle läntättynäkin.. :D )

2 kananmunaa

2 dl kermaa

suolaa

pippuria

Sekoita kerma+kananmunat kulhossa, mausta suolalla ja pippurilla (me laitettiin myös jauhettua paprikaa).

Massaan sekoitetaan kinkkusuikaleet, tomaatti, sipuli ja aura. Voi toki soveltaa ihan mitä itse haluaa piirakkaan, esim. paprikaa, tonnikalaa, katkarapuja, oliiveja, mozzarellaa.. mitä tekeekään mieli tunkea. :)

Täytemassa pohja päälle, juustoraastekuorrutus (tulee ihan hyvä vaikkei laittaisikaan juustoa, jos ei halua..) ja uuniin takaisin n. 15-20 minuuttia. (Voi nostaa asteita jos tuntuu ettei ala kypsyä.. )

Piirakka on kypsä kun täyte ei enää hylly ja juusto on saanut ihanan kullanruskean rusketuksen. :P (tomaatti hieman vetistelee uunissa, joten täyte voi olla hieman hyllyvää, mutta selvästi jähmeämpää kuin ennen uuniin laittoa..)

Kannattaa antaa tämänkin piirakkamoisen hetken levätä rankan uunitreenien jälkeen, ja nauttia siitä vasta vartin kuluttua. :) Täyte ehtii hieman tasaantua ja tomaatitkaan eivät ole enää tulikuumia. Tomaatteja kannattaa kuitenkin varoa, sillä ne ovat HOTHOTHOT melko kauan aikaa uunista ottamisen jälkeenkin. :D

Piirakan voi nauttia yksin, mutta parhaimmalta se maistuu pienen salaatin (tai ihan kurkku- tomaatti, tai paprikaviipaleiden) kanssa ja tietenkin ihanan jäähileiden ja täydellisen mustan juoman kera! :D

Bon appétit!

(Anteeksi postaus sisältää taas piilomainontaa, josta EMME saa korvausta Coca-Cola Companyltä.. :( )

Make punk, not war..

Anteeksi tämä ei liity pätkääkään ruuanlaittoon, mutta kokkailevaan kiliipparin koulunkäyntiin kylläkin liittyy.. :)

Savonia-amklla, jossa siis opiskelen restonomiksi, on parin viikon päästä kaupunkisuunnistus. JA meidän luokan aiheena ja ohjenuorana on PUNK! :D Yksi tietotekniikan tunti etsinkin sitten hieman inspiraatiota punkista ja haltioiduinkin siitä, kuinka ihania kuvia punk-hakusanalla we♥it -sivustolta oikein löytyikään..

Odotan innolla kaupunkisuunnistusta, koska olen onnistunut jo haalimaan ihania asusteita ja vaatekappaleita sitä varten.. :) jippii!