joulukalenteri 5. päivä

Vuorossa oli jälleen matkustuspäivä. Siilimoinen ja Kiliipparimoinen heräsivät melko varhain ja mutustivat aamupalaa matkustajakodissa, jonne olivat menneet yöksi. Huippukuntoisen Siilimoisen siilijumpan jälkeen oli aika lähteä kohti juna-asemaa.

Junalla kuljettiin ensin Ilosten veikkojen maan eteläisimpään osaan ja sieltä lautalla yli salmen. Lauttamatkalla muuten niin urhean ja järkkymättömän siilin masu meni hieman hubulille jälleen.. Masu ei ollut vielä toipunut kunnolla eilisestä hurjuudesta. Lauttamatkustelun jälkeen oli vuorossa taas junamatkailua kohti seuraavaa päämäärää..

Kiliippari ja Siilimoinen pitivät junamatkustelusta. Varsinkin kun junat kulkivat ajallaan, toisin kuin talvisen Talvimetsän junat. Pitkällä junamatkallaan kaverukset pelasivat arvailuleikkiä, jossa toisen piti erilaisilla kysymyksillä saada selville ketä toinen mietti.

"Ketä minä ajattelen?" Homosiili kysyi miehekkään sulosointuisella äänellään, joka aina sulatti Kiliipparin sydäMen. "Hmmm, onko se Arnold Siilinegger!" Kiliipparimoinen arvasi. "Joo.." Siilimoinen sanoi masentuneena ja jatkoi: "Miten sinä AINA arvaat sen heti!?!" Kiliippari olikin vallan mainio tässä pelissä ja onnistui aina arvaamaan yhdellä tai enintään kahdella kysymyksellä Homosiilin miettimän henkilön, joka sattui usein olemaan Arnold Siilinegger tai Siilester Stallone. Siilimoinen ei taas millään keksinyt miten Kiliippari teki sen. Hän kun aina keksi niin vaikeat hahmot.

Pelaillen ja torkuskellen meni junamatka erittäin sujuvasti ja kaverukset saapuivat päämääräänsä vailla sen suurempia seikkailuja tai kömmähdyksiä.

Mutta minne Homosiili ja Kiliipparimoinen oikein saapuivat? Siitä kuulet heti huomenna. Samaan siiliaikaan jälleen.. :)

Joulukalenteri 4. päivä

Kiliippari ja Homosiili säntäsivät pois ÄKSÄstä ja viipettivät pari korttelia käsikkäin sanomatta toisilleen mitään. Viimein he pysähtyivät. ”Mitä oikein tapahtui?” Kiliippari kysyi kummastuneena. Siili näytti vaivaantuneelta. Pienoisen suostuttelun jälkeen Homosiili suostui kertomaan mitä oli sattunut. ”Börje seurasi minua vessaan. Ajattelin, että kaiketi hänelläkin oli pissahätä. Mutta ei hänellä ollut.” Siilimoinen aloitti. Kiliippari oli hämmentynyt. Miksi kukaan menisi vessaan, jos ei ole hätä. ”Börje halasi ensin minua ja kopeloi miehekkään kiinteää peppuani ja yritti pussata minua..” Siilimoinen sanoi hiljaa näyttäen hämmentyneeltä ja ahdistuneelta. ”Voi pientä Homosiiliraukkaa!” Kiliippari huudahti ja halasi Siilimoista. Ilmeisesti Iloisten veikkojen maan asukeilla, etenkin miespuolisilla, oli kumma tapa pusutella toisiaan. Ahdistunut Siili oli parkaissut Börjelle, että ainut jota hän pusuttelee on Kiliippari, ja lähtenyt kiireen vilkkaa pois vessasta.

Mutta nyt kaikki oli hyvin. Homosiili ja Kiliippari suuntasivat nyt yhdessä läheiseen majataloon potsjolojoilemaan. ”MAUUUU” Maukaisi Homosiili ja aloitti joka aamuisen siilijumppailunsa. Tämä ärsytti Kiliipparia aika paljon kun se olisi vielä halunnut nukkua. Aamuisen jumppailun ja maukkaan aamiaisen (5 leipää molemmille, joista Homosiilillä kaikki olivat ja Kilpsun leivillä oli juustoa ja kinkkua, kinkku alla luonnollisesti). Pienen tuumailu hetken jälkeen kuvan kaunis kiliippari päätti että he voisivat mennä huvipuistoon! Tähän lihaksikas ja muutenkin varsin maskuliininen ja komea Homosiili vastasi myöntävästi ja päästi hiljaisen ”agentti puksun”.

Huvipuisto löytyikin melko läheltä heidän majataloaan. Puiston nimi oli ”Tivoli Kilpsulund”. Kiliippari halusi mennä heti kauhean korkeaan hurjan näköiseen laitteeseen, mutta Homosiili vastusti tätä jyrkästi sanoen että hänen herkkä Siili masunsa voisi mennä vattahubulille laitteiden hurjuudesta. Kiliippari sai kuitenkin suostuteltua Siilimosen aika hurjan näköisen vuoristoradan kyytiin. Meno oli hurjaa! Kiliippari huusi riemusta ja luuli myös Siilimoisenkin huutavan riemusta, kunnes hän tajusi että siili parka oli oksentanut mahtavien rintalihastensa päälle ja huusi silkasta kauhusta. Tämän hurjan kyydin jälkeen Kiliippari pyysi anteeksi Homosiililtä kun oli suostutellut sen mukaan tähän hurjaan kyytiin. Hän kuitenkin hieman hihitteli itsekseen kun muuten niin maskuliininen, rohkea ja komea Siilimoinen pelkäsi sentään jotain. Lohdutukseksi he ostivat itselleen pehmikset ja mussuttivat niitä iloisina penkillä.

Mihin Siili ja Kiliippari suuntaavat seuraavaksi? Lue seuraava jatko-osa samasta siiliblogista samaan siiliaikaan (huomenna).

Joulukalenteri 3. päivä

Piip piippiiippiiip piiip.. Kiliipparin herätyskello alkoi herättää. Oli aika pienoisen Siilin ja pienoisen Kiliipparin herätä. Banaanilaiva oli tullut yön aikana satamaan. Kaverukset keräsivät kamppeet kasaan ja lähtivät taapertamaan ulos laivasta.

”Oooh, sateenkaari!” Kiliippari henkäisi huomattuaan sateenkaaren kaartuvan taivaan ylle. He olivat saapuneet Iloisten veikkojen maahan. Sateenkaarimaana myös tunnettu on tämä valtio. Homosiili tunsi olonsa kumman kotoisaksi. Iloisten veikkojen maan kansalaiset olivat pääasiassa miespuolisia, mutta eivät niin miehekkäitä kuin miehekäs ja komea Siilisankarimme. Kansalaiset vaikuttivat jopa hieman neitimäisiltä. Tämä kummastutti Kiliipparia, mutta Siili ei huomannut asiaa.

Kiliipparin oli taas nälkä. ”Siilimoinen, minun on nälkä” hän tokaisi Homosiilille. ”Mennään syömään. Tuolla on mukavan näköinen pikku kuppila, mennään sinne!” Siili ehdotti. Kiliipparille ehdotus kävi ja he töpsyttelivät sinne. Kuppilassa ei ollut muuta ruokaa tarjolla kuin pyöreitä lihapalloja ja muussattua perunaa. Homosiili ja Kiliippari ovat kaikkiruokaisia, joten heille kelpaa mikä vain ruoka.

Ahdettuaan ruokaa masunsa täydeltä kaverukset lähtivät kiertelemään kaupunkia. Se oli paljon suurempi kuin talvinen Talvimetsä. Kiliipparilla ja Homosiilillä meni koko päivä kierrellessä ympäri ämpäri suuren suurta suurkaupunkia. Illan hämärtyessä he päättivät tutustua paikalliseen yöelämään. ”Tuo pubi näyttää mielenkiintoiselle” Siilimoinen tokaisi ja osoitti lihaksikkaalla sormellaan läheistä pubia nimeltä ÄKSÄ. ”Tämä sopii!” Kiliippari hihkaisi. He astuivat sisään pubiin, joka muistutti kyllä enemmän yökerhoa kuin pubia. Iloisten veikkojen maan asukit vaikuttivat kovin iloisilta ja mukavilta. He ottivat kaverukset iloiten mukaan tanssimaan, etenkin Homosiilin. Asukit olivat erittäin kiinnostuneita Siilimoisesta ja Siilimoinen tunsi olonsa hyvin kotoisaksi. Asukit olivat kuin vanhoja tuttuja.

”Saanko tarjota herralle juotavaa?” eräs Iloisten veikkojen maan asukeista kysyi Homosiililtä. ”Toki. Mutta en tiedä mitä ottaisin..” Siilimoinen vastasi iloisesti. Kiliippari oli hieman hämillään. ”Minun nimeni on muuten Homosiili, tässä on ystäväni Kiliippari.” Siili jatkoi. ”Minä olen Börje” Börje tokaisi ja kipaisi hakemassa itselleen ja kaveruksille vaaleanpunaiset cocktail-juomat. ”Kiitoksia paljon. Mistä muuten tämän paikan nimi tulee?” Homosiili sanoi miehekkään maskuliinisella äänellään. ”ÄKSÄ on lyhenne ja tarkoittaa Älä Kerro Siili Äidille. Tämä on kuumin menomesta koko Sateenkaarimaassa.” Börje vastasi. Kiliipparin hämmennys jatkui. Börje tuntui olevan hyvin kiinnostunut Siilimoisesta ja se tuntui Kiliipparista hieman tyhmältä.

”Tämä juoma alkaa pissattamaan” tokaisi Siili ja lähti taapertamaan vessaan. Börje luikki perään. Kiliippari jäi hämmentyneenä seisomaan tanssilattialle muiden Iloisten veikkojen maan asukkien jatkaessa bailaamista hänen ympärillään. Kilpsu ei ehtinyt kauaa seistä hämillään keskellä tanssilattiaa, kun Siilimoinen jo kiiruhti hänen luokseen hädissään. ”Lähdetään pois täältä!” hän kiljahti miehekkään möreästi.

TO BE CONTINUED……………….

Joulukalenteri 2. päivä

Homosiili ja Kiliippari lähtivät matkaan aikaisin aamulla, AIVAN liian aikaisin siilin mielestä. Uni olisi maittanut vielä uneliaalle sankarillemme. Mutta matkaan oli lähdettävä.

Matkaa tehtiin laivalla. Laiva oli hieno luksus banaanilaiva, jollaista Kilppari tai Siili eivät olleet ennen nähneet. Se oli upea! Mutta ei niin upea kuin uljas Siilimme. Toverukset nousivat laivaan ja asettuivat kodikkaasti huoneeseensa.

"MMmmmMMmmööööÖÖööÖYYYyyyYYyrrrRRrrrrrrr...." kuului yhtäkkiä. Siili ja Kiliippari pelästyivät kumpainenkin hirmuisesti. Ääni kuului Kiliipparin mahasta. "Meidän on parasta etsiä ruokaa ennenkuin maha käy aivan mahdottomaksi." Siilimoinen huomautti ja niin he lähtivät etsimään jotakin mutusteltavaa.

Etsintämatkallaan he huomasivat laivan olevan täynnä (tai ainakin suurimmaksi osin) apinoita. Niitä vilisi kaikkialla. Vilisemällä vilisevät apinat käyttäytyivät aivan hullusti. He kiertelivät kaupoissa, joivat herkullisia juomia ja lauloivat epävireisesti kummia ikivihreitä lauluja.. Hetken hämmästeltyään tätä apinoiden määrää he jatkoivat matkaansa kohti suuremmoista juhlapöytää, joka tursusi mitä ihanampia ja makoisampia ruokalajeja mitä ikinä saattoi kuvitella..

Kiliippari söi itsensä ihan palloksi. Kuten aina. Mutta tällä kertaa niin palloksi, ettei hän voinut muuta kuin pyöriä. Homosiilimoinen tunsi yhtäkkiä suurta halua laulaa. Hänellä kun oli niin sulosointuinen ja upea ääni. Kaverukset suunnistivat siis aulabaariin, Kiliippari pyörien ja vyöryen kuin palloksi itsensä syönyt kilpikonna.

Matka sujui hauskasti Homosiilin viihdyttäessä matkalaisia sydämmen sulattavalla äänellään laulaen ja Kiliipparin sulatellessa herkullisinta ateriaa, jonka on ikinä syönyt. Ja pian olikin aika nukkua.. Ja sen taidon jos minkä molemmat osasivat erinomaisesti!

ZZZZzzzzZzzzZzZzZZzzzzZZZzzzZZzzZzzzzZzzZzz

Kroooohh Pyyyhh kuului vain koko yön, kun Kilpsu ja Siilimoinen tuhisivat.

Joulukalenteri 1. päivä

On aika jälleen kurkistaa Kiliipparin ja aina vain komeamman Homosiilin elämään. Paljon hauskaa ja mukavaa on sattunut kuluneen vuoden aikana, mutta niistä emme löpise nyt.

Talvinen talvimetsä oli muuttunut jälleen hyvin talviseksi talvimetsäksi. Kiliipparilla oli hyvin vakava kuume. Se oli tehnyt tuloaan koko syksyn ja paukahti pahimmilleen pari päivää sitten. Kuume oli hyvin vakava ja nimeltään Matkakuume.

Urhea jokapäivän sankarimme Homosiilimoinen parhaansa mukaan hoivasi kuumeista Kiliipparia eli oli luvannut että he voisivat lähteä joulunalusmatkalle..

Nyt oli käynnissä armottomaakin armottomampi pakkaamisvimma. Kiliippari murehti mitä pakata mukaan, kuinka monta villasukkaparia hän ottaisi mukaan ja mihin laukkuun hän saisi massiiviset matkatavarat mahtumaan.. Homosiili ei jaksanut vaivautua. Olihan lähtöön aikaa vielä yli 12 tuntia.

"Riittääkö jos otan 15 paria villasukkia? En osaa päättää suosikkejani.. " maukaisi Kiliippari ahdistuneena. "No, mutta hupsulimoinen!! Matkustamme etelään, siellä ei ole aivan näin talvista kuin talvisessa talvimetsässä." tokaisi miehekkään siilimäinen Homosiili siilimäisen miehekkäällä ja syvällä äänellään ja jatkoi mustan jalojuoman hörppimistä.

Kiliippari sai karsittua hirmuisella vaivalla ja hampaiden kiristämisellä matkatavaramääränsä niin pieneksi, että ne mahtuivat hänen pieneen matkapussukkaansa.. Siilikin sai motivoiduttua Kiliipparin avustuksella (pienoista väkivaltaa käyttämällä) pakkaamaan omat pienoiset taskuun sujahtavat matkatavaransa.

Näin matka saattoi alkaa! Mutta minne Siilimoisen ja Kiliipparin askeleet vievät.. Minkälaisia seikkailuja heillä on edessään..

(Jos et vielä tunne Homosiiliä ja Kiliipparia, voit tutustua heihin ja heidän kavereihinsa viime vuoden joulukalenteria lukemalla; tunniste joulu.. :) )

Ruokaaa taas vihdoinkin.. :)

Heipähei.. on taas hieman jäänyt tämä postailu.. Enkä varmaan jaksa vastaiduusessakaan bloggailla kauhean paljoa.. :)

Mutta siis ruokaohjetta pukkaa jälleen.. :)

PARMESAN-PORKKANA -TEELEIVÄT! Herkkua.. NAMNAMnaminam..

Taikina:

4 dl hiivaleipä/vehnäjauhoja

(voit korvata osan jauhoista kaurahiutaleilla esim. 3 dl vj ja 1 dl kaurah.)

2 tl leivinjauhetta

2 maustemittaa suolaa --> ite oon laittanu semmosen 1/4 teelusikallisen (ihan fiiliksen mukaan) :)

2 rkl öljyä

2 dl maitoa

2 dl porkkanaraastetta ( n. 2 porkkanaa)

2 dl parmesanraastetta (voi korvata osan tai kok. toisellakin juustolla)

Näin teet:

UUNI kuumenemaan 225 asteeseen.

Sekoita kuivat aineet (vehnisjauhot, kaurishiutaleet, leivinjauhe ja suola) hyvin kulhossa sekaisin.

Lisää öljy, maito ja raasteet.

Sekoita nopeasti taikinaksi --> älä vaivaa/pyörittele kauhean kauaa, ettei sitkostu taikina. :)

Taputtele öljyn, kosteiden käsien tai vehnäjauhon avulla kahdeksi leiväksi (n. 1 cm paksuiseksi) leivinpaperoidulle pellille, kulmiin. :) Hieman kosteat kädet tai pieni tilkka öljyä käsissä on kenties paras taktiikka saada leivät kivan pyöreiksi ja littanoiksi, vehnäjauho kuivattaa pintaa aika paljon.. (varsinkin jos humauttaa jauhoja liikaa.. :D )

Painele haarukalla ja leikkaa taikinapyörällä valmiit taitoskohdat (eli sellanen plussa :) ), mutta ei haittaa jos unohtuu.. Leivän saa leikattua ihan hyvin heti uunista tultuaan.. :)

Paista n. 15 minuuttia uunissa.

Anna jäähtyä hetki. Keittele vaikkapa odotellessa teetä.. :)

Herkuttele joko pelkiltään tai voinokareen kera. Maistuu varmasti. NAMS! :)

Valitettavasti ei ole kuvia, kun leivät katosivat niin nopeasti parempiin suihin. Eli kiliipparin suuhun. :D

Joulukuun 24. luukku.

(hieeeman myöhässä, nöyrimmät anteeksipyytelyt siitä :) )

Kaverusporukka selvisi lumituiskusta ja pääsi vihdoin ja viimein monista kommelluksista ja viivähdyksistä välittämättä Vyötiäisen luo.. :) Kirahvi-kirahvi oli aivan täpinöissään ja ei meilkein pystynyt kävelemään suoraan kun oli niin innoissaan siitä, että näkisi kohta Vyötiäisensä.. Homosiili, Kiliippari, Oravainen ja Jänö olivat myös innoissaan, sillä heille maistui rankan vaelluksen jälkeen kunnon synttäripirskeet (paitsi tietenkään Homosiilille, tuolle talvisen Talvimetsän lihaskimpulle, ei matka ollut lainkaan haastava).

KOP, KOP, KOP! kuului kun Homosiili kolkutti jykevällä tassumoisellaan suloiseen Vyötiskämoisen oveen.. Ovi avautui. Näkyi vain ruskea humaus, kun Vyötiäinen hyökkäsi Kirahvi-kirahvin kaulaan (vahvaan ja maskuliiniseen sellaiseen). "Moi" Kirahvi-kirahvi sanoi. "MOI!" Kiliippari, Jänö, Orava ja siilimoinen huudahtivat hänen takaansa.. "Moi. Tulkaa sisään!" Vyötiäinen ilmoitti.. Kolo oli täynnä jos jonkinmoista juhlijaa ja vierailijaa.. Kukaan heistä ei kuitenkaan ollut yhtä komea ja uljas kuin uljas ja komea sankarimme Homosiili kaikessa komeudessaan ja uljaudessaan.. Ilta kuluikin siilimoisen fantastisia ja suurta lihasmassaa vaativien tanssimoovien seurailun lomassa.. Toki ruokaa ja juomaa( :D) kuului myös ystävysten iltaan..

Kiliippari, Orava ja Vyötiäinen tutustuivat hyvin illan aikana toisiinsa ja heistä tulikin erottamattomat kaverukset.. Myös poikaeläimet Kirahvi-kirahvi, Jänö ja Homosiili ystävystyivät hyvin.. (tosin ei niin tuttavallisesti kuin oma pikku homosiilimme olisi toivonut, mutta ehkä se on vain ihan hyvä, eikös? ;D) Ystävysporukka hengaili joulun/Vyötiäisen synttäreiden jälkeen usein. Päivät ja seikkailut talvisessa Talvimetsässä olivat yhä mielenkiintoisempia..

Homosiilin ja Kiliipparin + muiden eläinmoisystävien seikkailuista kerromme toki lisää.. Ajattelimme jopa perustaa oman blogimoisen näille tarinoille.. :D